Uusi rakentamislaki ja puhtaan siirtymän sijoittamislupa

Rakentamislaki (751/2024) tuli voimaan 1.1.2025, ja sen myötä otettiin käyttöön puhtaan siirtymän sijoittamislupa. Mistä uudessa luvassa on kysymys, ja miten se voi auttaa edistämään puhtaan teknologian hankkeita?

Lupaprosessit ovat hidastaneet hankkeita

Puhtaan teknologian hankkeet, kuten energiatehokkuusratkaisut tai kiertotalouden infrastruktuuri, ovat aiemmin törmänneet monimutkaisiin ja hitaisiin lupakäytäntöihin. Esimerkiksi kaavoituspäätöksen saaminen kunnasta, ympäristöluvan käsittely aluehallintovirastossa ja mahdolliset vesiluvat ovat saattaneet kestää vuosia. Prosessit ovat usein monivaiheisia, ja jokainen niistä on voinut johtaa erilliseen valituskierrokseen, mikä on venyttänyt aikatauluja ja lisännyt epävarmuutta. Montakohan investointia Suomi on menettänyt vain siksi, että lupien saaminen on ollut hidasta ja epävarmaa?

Useita paikallisesti tai jopa valtakunnallisesti tärkeitä hankkeita on viivästynyt tai pysähtynyt kokonaan. Esimerkiksi Paltamon sellutehdas odotti ympäristö- ja vesilupia lähes seitsemän vuotta. Harjavallan BASF:n akkumineraalitehdas taas joutui useiden oikeuskäsittelyjen myötä uusimaan ympäristölupaprosessinsa, ja myös Vantaan Energian vedyn tuotantoon liittyvä suunnitelma kaatui ennen kuin rakennustyöt ehtivät edes alkaa.

Tämänkaltaiset tapaukset eivät ole harvinaisia. Suomessa on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka hitaat ja monimutkaiset lupaprosessit ovat jarruttaneet investointeja. Vaikka yksi lakiuudistus ei voi korjata koko järjestelmää, on selvää, että nykytilanne kaipaa kipeästi parannusta.

Nopeampia ja selkeämpiä päätöksiä

Puhtaan siirtymän sijoittamislupa on kehitetty yksinkertaistamaan lupakäytäntöjä ja lisäämään ennakoitavuutta. Lupa koskee erityisesti jalostavan teollisuuden hankkeita, jotka tähtäävät vähähiilisyyteen ja energiatehokkuuteen. 

Uusi lupa mahdollistaa puhtaan siirtymän hankkeen, kuten vetylaitoksen tai akkutehtaan rakentamisen, ilman yleis- tai asemakaavaa, jolloin aikaa vievää kaavoitusprosessia tarvita. Samalla ympäristöluvat ja sijoittamisluvat voidaan käsitellä rinnakkain, mikä nopeuttaa hankkeiden toteutusaikoja ja vähentää riskiä, että pitkät valituskierrokset pysäyttäisivät projektit.

Huomionarvoista on, että tuuli- ja aurinkovoiman rakentaminen jää edelleen tämän lupamenettelyn ulkopuolelle. Esitöiden mukaan elinkeinoelämän edustajat kannattivat lausunnoissaan puhtaan siirtymän sijoittamislupaa ja katsoivat sen sujuvoittavan osaltaan vihreää siirtymää tukevien hankkeiden luvitusta. Muun muassa Metsähallitus ehdotti pykälä soveltamisen laajentamista myös tuuli- ja aurinkovoimaan. Sen sijaan maakuntien liitot ja ELY-keskukset vastustivat puhtaan siirtymän sijoittamislupaa ja katsoivat sen murentavan maankäytön ennustettavuutta. (HE 101/2024 vp s. 44 ja 45) 

Lain perusteluista ei suoraan ilmene, miksi tuuli- ja aurinkovoimaa koskeva rajaus on lopulta päädytty tekemään, mutta todennäköisesti syynä ovat näihin hankkeisiin jo aiemmin kehitetyt erityiset sääntelyratkaisut ja prosessit. Esimerkiksi tuulivoiman osalta rakentamislain 52 § mahdollistaa yleiskaavan käytön hankkeiden toteutuksessa, mikä nopeuttaa prosessia ilman tarvetta asemakaavalle. Aurinkovoiman osalta ympäristövaikutukset ovat usein vähäisempiä, mikä tekee niiden luvituksesta jo lähtökohtaisesti kevyempää verrattuna muihin teollisuushankkeisiin. 

Askel kohti sujuvampia lupaprosesseja?

Vaikka uudistus on askel oikeaan suuntaan, se ei yksin ratkaise kaikkia ongelmia. Lupaprosessien nopeutuminen ja sujuvoittaminen riippuvat pitkälti siitä, miten hyvin viranomaiset pystyvät ottamaan uudet toimintamallit käyttöön. Kuntien vastuulla on varmistaa, että päätöksenteko on joustavaa ja tukee hankkeiden etenemistä. Selkeät ohjeet ja riittävät resurssit ovat välttämättömiä, jotta uusi lupa toimii tarkoituksenmukaisesti.

Puhtaan siirtymän sijoittamislupa voi helpottaa paikallisesti ja kansallisesti tärkeiden hankkeiden toteutusta ja vahvistaa Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Uudistus on hyvä alku, mutta järjestelmän todellinen vaikutus näkyy vasta, kun käytännön toteutus saadaan vastaamaan tavoitteita. Nopeammat lupaprosessit voivat olla ratkaisevassa asemassa, kun Suomi pyrkii vahvistamaan asemaansa kestävän teollisuuden edelläkävijänä.

Jos haluat lisätietoja rakentamisen sääntelyn muutoksista tai uusimmista trendeistä, ota yhteyttä info@skylinelegal.fi, niin voimme jatkaa keskustelua.

Teksti: Tomi Rantasaari (LinkedIn)

Lähteet: 

Yle selvitti: Vetyhankkeiden piti tuoda Suomeen paljon töitä ja rahaa, mutta nyt moni projekti yhtäkkiä sakkaa. (Mäntylä & Hukkanen, 20.12.2023)

Tekijä - Lupaprosessien kankeus uusien tehtaiden jarruna (Nikula & Ikonen, 4.6.2024)