FIDIC-ehdot ja rakennushankkeiden aliurakointisopimukset
FIDIC-ehdot ovat kansainvälisen insinöörikonsulttien liiton ("Fédération Internationale des Ingénieurs-Conseils") kansainvälisiin urakkatyyppeihin kehittämä sopimussarja. Ehdot on suunniteltu siten, että yleisimpiin urakkatyyppeihin on luotu niihin soveltuvat ehdot, joita kuvaa värikoodilla merkitty sopimuskokoelma: esimerkiksi Red Book on vastaa suomalaista kokonaisurakka, Yellow Book suunnittele ja rakenna -tyyppistä urakkaa, sekä Silver Book "avaimet käteen"-urakkaa (KVR).
Sopimusehdot Suomessa ja maailmalla
Suomessa FIDIC ei ole erityisen yleisessä käytössä, sillä maassamme on pitkät perinteet kansallisten rakennusurakan yleisten ehtojen eli YSE 1998-ehtojen soveltamisesta. Pitkistä perinteistään huolimatta kansainvälisissä neuvotteluissa YSE-ehtojen vaatiminen osaksi sopimusta edellyttää astetta strategisempaa neuvotteluotetta. Tähän syynä on se, että yleispätevät YSE-ehdot nähdään liian yksinkertaisina kansainvälisiin urakointitilanteisiin ja monimutkaisiin rakennushankkeisiin. Kansainvälisissä rakennushankkeissa onkin syytä varautua siihen, että sovellettavaksi tulevat todennäköisimmin FIDIC- ehdot.
Kansainvälisissä hankkeissa FIDIC-ehdot voivat toimia hyvin tilaajan ja pääurakoitsijan välisessä sopimussuhteessa, mutta haasteeksi voi muodostua FIDIC- ja YSE-ehtojen soveltaminen alihankintaketjussa. Paikallisilla maanrakennusliikkeillä ja kaivinkoneyrittäjillä voi nimittäin olla kielteinen suhtautuminen kansainvälisiin urakkasopimusehtoihin, joihin he eivät ole perehtyneet lainkaan. Tällöin tutumpien YSE-ehtojen soveltaminen on heille huomattavasti mieluisampaa. Jos paikallisten toimijoiden panoksella on urakassa merkitystä, pääurakoitsijalla voi olla edessään tiukka paikka, jossa tilaajan suuntaan sovelletaan FIDIC-ehtoja ja aliurakoitsijoiden suuntaan kansallisia urakointiehtoja.
Miten YSE- ja FIDIC-ehdot toimivat samassa urakassa ilman ristiriitoja?
YSE-ehdot ovat varsin yleisluonteiset ja ne ilmentävät Suomessa vakiintuneesti sovellettuja toimintatapoja, mikä tekee niistä turvallisen työkalun kotimaisille yrityksille. FIDIC-ehdot ovat laajempia, monimutkaisempia ja kansainvälisten sopimuskäytäntöjen mukaisia. FIDIC-ehdoissa osapuolille on asetettu erilaisia ehdottomia aikarajoja, jotka pakottavat kummankin avoimuuteen ja tiedottamiseen urakan käänteistä, mutta samalla altistavat passiivisen toimijan oikeudenmenetyksille. Reklamoimisvelvoite voi olla haasteellista iskostaa työmaahenkilöstön mieliin, jos YSE-pohjaisissa sopimussuhteissa tällaisesta ei olisi ollut mitään hyötyä, eikä ilmoituksen laiminlyönnistä haittaa.
Haasteet YSE- ja FIDIC-ehtojen yhteensovittamisessa
Aliurakointiketjussa, jossa pääurakka on solmittu FIDIC-ehdoilla ja aliurakka YSE-ehdoilla, joutuu sopimusten solmukohdassa tasapainoileva taho, usein pääurakoitsija, taiteilemaan eri sopimusjärjestelmien välillä. Siinä missä FIDIC jakaa vastuut tarkasti ja tarjoaa yksityiskohtaiset ohjeet esimerkiksi lisäajan myöntämisestä ja riskien hallinnasta, YSE-ehdoissa vastuuta ei voi samoilla perusteilla vierittää aliurakoitsijan suuntaan ilman nimenomaisia sopimuskirjauksia. Pääurakoitsijalla onkin riski siitä, että sen vastuulla olevan aliurakointiketjun virheet aiheuttavat sille FIDIC:in vuoksi sanktioita ja korvausvelvollisuuksia, mutta vahingon aiheuttajalla ei ole laiminlyönneistään YSE:n perusteella vastuuta.
Esimerkiksi yksi merkittävistä riskeistä liittyy viivästyksiin: FIDIC-ehdot määrittävät yksityiskohtaiset kriteerit siitä, millä edellytyksillä urakoitsija voi hakea lisäaikaa. YSE-ehdoissa viivästystilanteisiin sovellettavia seuraamuksia ei ole määritelty yhtä selkeästi eikä vastuuta ole jaettu eri osapuolten välillä yhtä selkeästi, jolloin aliurakointiketjun viivästys voi laukaista pääurakoitsijalle velvollisuuden suorittaa sopimussakkoa, kun taas aliurakoitsija ei ole syyllistynyt lainkaan virheeseen.
Harmonisointia voidaan toteuttaa esimerkiksi liittämällä YSE-ehdoista poikkeavat FIDIC-käytännöt aliurakkasopimuksiin erillisinä liitteinä tai määrittelemällä sopimusten rajapintaa koskevat ehdot sopimusten erityismääräyksissä. Näin varmistetaan, että aliurakoitsijoilla on selkeä käsitys vastuistaan myös FIDIC-sopimusten vaatimusten osalta, ja mahdolliset ristiriidat voidaan minimoida.
Aliurakointisopimuksissa on tärkeää varmistaa, että lisä- ja muutostöihin liittyvät vastuut ja velvollisuudet ovat yhtenäiset koko sopimusketjussa. FIDIC-ehdot määrittävät lisä- ja muutostöihin liittyviä vastuita tarkasti pääurakoitsijan ja tilaajan välillä. Jos muutostöistä ei ole erikseen sovittu, aliurakoitsijalle voi koitua riskejä ja kustannuksia, jotka FIDIC mukaan eivät oikeuta korvaukseen. Myös riitojen ratkaisussa FIDIC-ehdot suosivat oletusarvioisesti välimiesmenettelyä tai kansainvälistä tuomioistuinta, kun taas YSE-ehdot viittaavat kotimaiseen käräjäoikeusmenettelyyn. Jos aliurakointisopimus tehdään kotimaisen toimijan kanssa, mutta pääurakkaa hallinnoi kansainvälinen yhtiö, kiistatilanteessa saattaa ilmetä ongelmia, jos osa riidasta ohjautuu kansainväliseen välimiesmenettelyyn ja osa kansalliseen käräjöintiin.
Yhteenveto
Sekä YSE- että FIDIC-ehdot on luotu rakennusurakoiden sopimustilanteisiin. YSE-ehdot pohjautuvat suomalaiseen rakentamiskäytäntöön, kun taas FIDIC-ehdot ovat keskieurooppalaisten insinöörien kehittämät. Kahden näin erilaisen sopimusmallin yhdistäminen kansainvälisissä hankkeissa ja etenkin niiden aliurakoinnissa on mahdollista ainoastaan tarkalla suunnittelulla ja selkeillä kokonaisuuteen räätälöidyillä sopimuksilla.
Tärkeimmät vinkit onnistuneeseen FIDIC- ja YSE-yhteensovittamiseen:
- Sisällytä aliurakkasopimuksiin FIDIC-ehtoihin liittyvät vastuut ja vaatimukset.
- Listaa YSE-ehdoista poikkeavat FIDIC-käytännöt aliurakkasopimusten liitteisiin.
- Kouluta omat työntekijäsi ja aliurakoitsijat FIDIC-vaatimuksiin ja aikarajoihin.
Raksajuristi.fi seuraa kotimaisia ja kansainvälisiä rakennusurakoihin liittyviä yrityksiä, ilmiöitä ja trendejä. Jos tiedossasi on artikkelin arvioinen tarina tai aihe, voit ilmoittaa siitä osoitteeseen info@skylinelegal.fi, niin saavumme paikalle ottamaan siitä selvää!
Teksti:
Stina Virkkala (Linkedin)
Tomi Rantasaari (LinkedIn)
Lähteet: